Heitän hiivat, tosta vaan

Luin jotain vanhaa kirjoitustani. Se oli tuskallista, niin kuin se aina on. Erityisesti silmään pisti runsas siis, myös ja siten -sanojen käyttö. Vihasin itseäni. Tekstin pitäisi virrata eteenpäin omalla painollaan, niin että lukija ikään kuin unohtaa tekstin takana olevan kirjoittajan. Siis, myös ja siten -sanat katkaisevat tämän virran. Ja koska nämä sanat viittaavat johonkin aiempaan, on oletettavissa, että edeltävissä virkkeissä on ollut jotain epäselvää; että koska kirjoittajan täytyy erikseen muistuttaa jo aiemmin sanotuista asioista, hänellä on vaikeuksia ilmaista itseään helposti ymmärrettävällä tavalla.

Toisiin asioihin. Joku on ilahduttavasti uploadannut (mitä tämä on suomeksi?) YouTubeen Popedan kappaleen Matkalla Alabamaan. Jos rock-uskottavuus ei olisi niin typerä sanonta ja jos tietäisin, mitä se oikein tarkoittaa, epiteetti kuvaisi oikein hyvin Popedan musiikillista ja olemuksellista olemusta. Sanoituksetkin ovat oikein mainioita, parempia kuin mitä kourallinen emootioista ja omasta sekä yleisestä outoudesta kiimaantuneita "oikeita" runoilijoita koskaan saisi aikaan.

Vaivaan vaivaan taikinaa,
vain jauhot pöllähtää;
ja kuumassa uunissa aikansa muhii
taikinamöykky tää